Lauantai 31.1.2009
Jostain kumman syystä oli aikaisemmin jäänyt väliin yksi Pekingin ehdottomasti "must see" alueista. Tämä alue teki minuun suuren vaikutuksen ja sinne olikin palattava heti parin yön jälkeen lisää kiertelemään.
Viime lauantaina päätimme yrittää Hannan kanssa mennä Lao She teehuoneelle iltaesityksiä katselemaan. Mutta onneksemme ilmenikin että lauantai-illan esitys oli loppuunmyyty hajapaikkoja lukuunottamatta, joten ostimme liput seuraavalle illalle, sunnuntaille. Lippuostosten jälkeen kaivoimme matkaoppaan(Lonelyplanet) laukusta ja aloimme tutkimaan uutta suuntaamme, aikaisemmin päivällä olimme ideoineet mahdollisesti käyvämme sellaisessa paikassa kuin "Tree house", mutta päätimme luopua ideasta, sillä kokemus on kertonut ettei Pekingistä löydä mitään ellet tiedä paikan sijaintia tarkalleen. Se, että tietää paikan sijainnin "noin suunnilleen" ei riitä, turha toivo. Joten päätimme ottaa metron alueelle jossa puutalo sijaitsee, ja kun tiesimme tuon alueen olevan toinen Pekingin baarialueista, ajattelimme joka tapauksessa törmäävämme johonkin paikkaan jossa voisimme istahtaa lasilliselle.
Paikka johon nopeasti metroaseman jälkeen törmäsimme osoittautuikin oikeaksi helmeksi!
Muistoksi(Memory) nimetty pikku hutonkikuppila oli tunnelmaltaan loistava. Rauhallista lounge meininkiä kotoisalla taiteilijasisustuksella. Pienestä koostaan huolimatta listalta löytyi monenmoista juotavaa. Itse keskityimme menun teeosastoon, ja päätimme maistaa ennen maistamattomaksi jäänyttä Puer-teetä. Paikan omistaja kertoili Pure-teen valmistuksesta ja antoi kirjan selailtavaksi. Päädyimme (tai annoin Hannan valita) ottaa yhden kupin, tai pienen pannullisen, sekä raakaa Puer teetä että koneellisesti käsiteltyä Puer-teetä. Puer tee osoittautui hajultaan makeaksi, mutta maultaa karvaaksi. Ei minun makuuni. Pysyn Oolong teessä.
Paikka loistava, toivottovasti tulee mentyä vielä uudestaan!
Memoryn jälkeen teimme pienen kävelylenkin, katsastimme sekä kello, että rumputornin ja näimme Pekingin suurimman ja hienoimman baarialueen. Alue oli muutenkin todella hieno, kadut vanhahtavan tyylisiä ja pikkujärvi toi omaa tunnelmaa paikalle.
Ja melkein unohtu mainita, kun käytiin viime viikon keskiviikkona Santerin, Mikon, Saijan kanssa (ja Hanna siis kans mukana:) Beijing Night Show soussa. Pöydän ääressä istuskelimme ja katselimme erilaisia esityksiä. Vaatteet, valot ja tanssi olivat pääasiassa tässä esityksessä. Sekaan oli piiloitettu vähän akrobatiaa ja kongfua.
Pöytäjuomaksi tilasimme kokistölkin, soodatölkin ja vodkapullon. Siinähän ne esityksen menivät, ja tuntuivat paranevan loppua kohti...
No comments:
Post a Comment