...viimeinen kiinanopetuskerta...
...viimeinen koulutuspäivän pito...
...viimeinen perjantai...lauantai...sunnuntai...
...viimeinen pullataikinan teko...
...viimeinen turistoituminen (olympia-aluetta kierrostellen)...
...viimeinen pyörälenkki (olohuoneessa)...
...viimeinen kameran paristojen lataus...
...viimeinen pyykinpesu...
...viimeinen siivoojien visiitti...
...viimeinen...
...jäähyväiset Kiinatyökavereille...
...ja nyt loppujen lopuksi edessä viimeinen päivä kiinassa!
Menneestä viikosta:
Kävin viime lauantaina pyörähtämässä, tai siis puolet päivästähän sinne hurahti, Olypia-alueella. Tarkkaavainen blogin lukija voikin tässä vaiheessa ihmetellä "Etkös sie siellä jo käynyt kertaalleen?", niin kävinhän minä vilkaisemassa paikkaa jo viime syksynäkin, mutta silloin alueeseen tutustuminen oli varsinainen pikapyörähdys.
Tällä kertaa kelpasi alueella oleskella pitempäänkin. Olin aamusta saanut kuntoiltua, ulkona toistakymmentä astetta lämmintä ja keväinen aurinko paistatti siniseltä taivaalta. Lähdin liikkeelle puolelta päivin, ja hengailin ihmisiä ja leijoja katsellen alueella ilman kiirettä minnekkään. Loistava keväinen päivä oli houkutellut alueelle paljon ihmisiä. Oli leijojen lennättäjiä, wavelautailijoita (en tiedä virallista suomenkielistä termiä, englanniksi "Wave skateboarding", rullaluistelijoita, muuten vain ulkoilijoita,... Rullaluistelumenoa katsellessa alkoi kyllä kaipaamaan rullia jalkoihin, olis ollut mukava viilettää auringonpaisteessa. Ja mielenkiinnolla seurailin myös "Aaltorullalautojen" menoa, jos vain olis yksi huoneisto kaikelle harrastusvälineistölle...ja aikaa harrastaa kaikkea...
Pääsin taas opettelemaan tähtenä elämisen vaivoja, parin tyypin albumia pääsin taas koristamaan (pari >20v kundia olivat niin innoissaan näkemisestäni etten viittinyt kieltäytyä yhteiskuvasta...onpahan tarinaa kerrottavana kuinka tapasivat suuressa maailmassa valkoisen isonenän).
Alkukesäisissä säissä Olympia-alue jätti mukavan lopputunnelman Pekingistä. Ja koko kuluva viikko on ollut kesäisen lämmintä, yli 20C. Ja vaikka ilma onkin savuista, tekee lämmin mukavan olon. Oudoltä kyllä tuntuu se, että ilman lämpötila muuttui parissa päivässä talvitakista huppariin. Kyllä kelpaa!
Ainii, Nokialla oli toissaviikolla N-Gage -tempaus, jossa firman sisäisesti markkinoitiin surullisen kuuluista N-Gage -nimikettä. Alkujaanhan kaukaisessa historiassa, 2004-2006, N-Gage oli nimike Nokian pelikäyttöön tarkoitettulle luurille. Ensimäiset N-Gage luurit saivat hupaisaa "Mikki hiiri" -kuuluisuutta siitä, kun pelipuhelimeen puhuttiin hassusti, pitäen puhelinta pystyasennossa (muodosti Mikki hiiren korvan käyttäjälle). Noh, mutta joka tapauksessa tämä N-Gage nimike on jatkanut elämäänsä, eikä se enää nykyään tarkoita mitään tiettyä puhelinta, vaan nykyään se tarkoittaa Nokian luurien tukemaa pelisoftaalustaa & tarjoajaa. Eli N-Gage on ohjelmisto puhelimessa jonka kautta käyttäjä pystyy lataamaan ja pelaamaan pelejä. Ja kun uusissa (kalliimman pään) puhelimissa on sisällään 3D kiihdytin, niin pelit ovat yllättävänkin hienoja. Viime viikkoinen Nokian sisäinen N-Gage tempaus yllätti minutkin kuinka hienoja pelejä Nokian luurit pyörittävät!
Pienenä markkinointitempauksena nauhoitin pätkiä peleistä joita asentelin luuriini:
Nyt lähden käväisemään vielä viimeisen kerran kuntosalilla & saunassa piipahtamaan. Sitten ihmettelen vielä tavaroitten pakkailua (olen pakannut suurimman osan, ja jotenkin pitäisi saada vielä loput tavarat saada mahtumaan jo melkein täysiin laukkuihin) ja katson josko ehtisin käväisemään parturissa (miten kummassa sen olen unohtanut/jättänyt näin viimeiseen päivään...). Sitten iltapäivällä Santerin kanssa käväisemään elektroniikkamarketissa (pitäähän sekin nähdä) ja syömään. Santeri jatkaakin täällä vielä toiset puolivuotta, ja ties vaikka pidempääkin, lokaalilla sopimuksella kun on. Hirveempiä en tänään enää ostele, kun ei laukkuihin yksinkertaisesti enää mahdu mitään.
Kohta siis suomessa! Vähän samanlainen kaihoisa olo kuin vaihto-opiskelujen jälkeen aikanaan, niin kauan asustellut täällä että ehtinyt vähän juuria työntämään paikan pinnan alle ja työkavereihekkin tottua. Ja tietää ettei välttämättä työkavereita näe uudelleen... Pekingissä tosin luultavasti tulen vielä käymään joskus hämärässä tulevaisuudessa. Mutta mukava kyllä palata suomeen! James Li:n kanssa olen samaa mieltä, eilen kun kysyin häneltä mitä hän kaipaa Suomen vierailultaan. Eniten suomesta kaipaan raikasta ilmaa ja sinistä taivasta. Eilen oli Jamesin, Xiangpun, Daisyn ja kahden tiimin alihankintatyöntekijän kanssa jäähyväis hieronta+illallinen. Yllätyksekseni myös Jennefer tuli paikalle, siis Neusoftin tiimin vetäjä. Hieronta oli rentouttava, Xiangpun kanssa otettiin kokokehohieronta kun muuta ottivat jalkojenhieronnan. Hieronnan jälkeen menimme Yunnanilaiseen ravintolaan syömään maustetunmakoisia kiinaherkkuja. Mukava iltama kyllä, vaikka kiinalaiseen tyyliin kaikki katosivat paikalta varsin liukkaasti kun ruoka oltiin syöty. Kiinalaiset eivät harrasta jutustelua, vaan katoavat vähin äänin paikalta heti kun pääasia on tehty. Eli kun illallisen tavoite (syöminen) on täytetty, niin mitäs sitä enää ravintolassa oleilemaan...
Suomesta käsin vielä hienosäädän näitä päiväkirjamerkintöjä ennen "julkaisua". Tarkoitus tulostaa värikuvineen ulos tämä ja nitoa lehdeksi/pikkukirjaksi, jää mukava muisto täälläolosta.
Zaijian!
ps. ties vaikka saisin tuon kiinavideon valmiiksi suomessa kotikoneella, jossa parempi editointisofta.
No comments:
Post a Comment